Ulkonäöstä

Valehtelisin jos sanoisin et tää on ihan yhdentekevää. Että jokainen on kaunis juuri omana itsenään. Kyllä mä silleen pointin tajuan, mut nykymaailmassa on aika todella hankalaa olla täysin sinut itsensä kanssa, kun on niin paljon mihin verrata.

Here we go:

• Ihon pitäisi olla tasainen, matta ja virheetön.
• Nenän ohut ja pitkä joko luonnostaan, kirurgialla tai meikattuna.
• Contour:illa saadaan kasvoista kapeammat kun poskiluut tuodaan esille, varjostetaan otsaa (ja nenää) sekä varjostetaan leukalinjaa.
• Niin ja ripsien pitää olla pitkät, tuuheat ja tummat.
• Kulmakarvat kans siskot ja tummat luonnostaan
• Huulet pitää olla massiiviset.
• Ihonvärin pitäisi olla ruskettunut (vaikka sitten purkista).
• Painoa maksimissaan se 50kg
• Kropan pitää olla treenattu, ja pepun pyöreys ja timmeys on aika must nykypäivänä
• Vatsan pitää olla littana, ja jos siinä on yhtään ylimääräistä niin olet epäonnistunut elämässä
• Tukan pitäisi olla vaalea, pitkä ja paksu

Siinä alkua listalle, feel me?

Meikkauksesta en edes viitsi aloittaa nyt, koska suurinosa tuosta oli vaan sitä luonnollusta kauneutta, right?

Ja voin sanoa, et en oo luonnostaan kaunis.

Too bad, mutta elämä on.

Mun ihossa on virheitä ja epäpuhtauksia, paljon mut hei entä sitten? Mä kuitenkin pesen ja rasvaan sen päivittäin niin teen voitavani. 

Tietty en oo aina tehny. Teininä ihonhoito ei kiinnostanu pätkääkään, ja siitä kärsin nyt iho-ongelmieni kanssa mut hei ei voi mitään! :)

Mun kulmakarvat on epäsymmetriset, ja toinen loppuu kesken, mut hei, ei se mitään! :)

En tykkää mun hiuksista. Leikkautin mun tukan lyhyeks VAIKKA kaikki sano mulle et ei pitäs, koska pitkä sopii mulle kuulema paremin. Noh, en kuunnellu, enkä oo vieläkään oikeen oppinu tykkäämään tästä mut hei, ei se mitään. Ainakin se on paksu, ja näyttää kivalta kunhan (taas) saan sen kasvatettua.

Mulla on ylimääräsiä kiloja kun kropassa, ja mulle on sanottu et voisin olla hyvä malli jos mun kroppa ois timmimpi. Mut hei, ei sekään mitään. Lapsena ja nuorena tykkäsin syödä, paljon. Ja tykkään edelleen. Mut too bad ihmeitä ei yhdessä yössä tapahdu joten..

Mun peppu ei oo tarpeeks treenattu. Okei, myönnän et tykkään itekkin treenatuista pepuista enemmän kun "luonnollisista" ja siks ehkä oon itelläkin tähän kiinnittäny huomiota, mut hei I'm at least working on it.

Mun huulet on liian pienet, mut hei mitä sitten? 

Nyt kun on faktat lyöty tiskiin ni saan varmaan myöntää muutaman hyvän puolen ulkonäössäni, vai onko sekin nykyään dont's listalla?

Mä tykkään mun silmistä. Multa on useampaan kertaan kysytty et onko mulla piilolinssit, kun mun silmät on niin kauniit ja uniikin väriset. Ja aina olen hymyillyt ja kertonut, et kiitos mut ne on ihan luonnostaan tämmöset! Vaikkakin tästä huomautetaan mulle usein vaan ilman laseja kun sen huomaa paremmin niin silti oon aina yhtä otettu.

Mä tykkään mun ihonväristä. Se ei ole ihan niin vaalea kuin monella perus suomalaisella. Saan kantaa meidän perheen tummimman kruunua. Tykkään siitä. Ja rusketun kans ihan hyvin, kunhan huolehdin aurinkosuojasta.

Mä tykkään mun hymykuopista. Tää on ehkä vähän weird, mut mulla tulee toiselle puolelle tosi helposti hymykuoppa ja musta se on jotenki tosi sulosta. Varsinki ko mä hymyilen ja nauran aika tosi usein.

Vaikka mä alussa sanoin, et en oo kaunis niin ei se tarkota et mä en tykkäis itsestäni.

En vaan oo kaunis.

Yleensä (meikittä tai meikillä tai jotai siitä välistä) niin mä oon aina vaan söpö tai nätti, en kaunis. 

Ja mä oon ihan fine sen kanssa. 

Musta on ihan kiva näyttää nätiltä! :)

Jos mulla ois ripsenpidennykset ja kulmissa kestopigmentointi, se vois muuttaa mun minä kuvaa itselle miellyttävämmäksi, mutta ehkä joskus! :)

Musta vaan on kiva näyttää nätiltä.