Alkuviikko

Sunnuntain päädyin kuitenki viettään Joosepin kanssa, kuin hän sai itselleen auton puhuttua käyttöön. Mun huoneessa höpöteltiin hetki, että mitä oikeen tehtäs tänään, ja mä päätin ekana, että mennään Mt.Lebanonille käveleeen se pikaseen läpi ja ehkä kahville jonnekkin.
Mt.Lebanon on niin söpö pieni mesta, tai se alue missä on muutama putiikki molemmin puolin tietä, et mä voisin haluta asua siellä.

Mun ystävä suositteli sieltä yktä Frozen Yogurt paikkaa, yhtä jäätelöbaaria ja yhtä raflaa.
Päädyttiin hetken kävelyn jälkeen Joosepin kanssa jäätelölle, noh koska oli mun valinta :)

Sit ajettiin downtowniin ja siellä jollekkin sellaselle kujalle, mikä muistutti ihan hirveen paljontiedättekö sellasta tosi aluetta aina ulkomaan rantalomilla. On semmosta krääsä putiikkia jokapuolella ja pieniä ruokaloita all over.
Käveltiin se kans läpi, koska mä tykkään vaan kävellä, kierrellä ja höpöttää.

Sit oli taas mun vuoro valita, ja koska mulla oli asiaan kuuluvat vaatteet ja tää toinen puolisko kuvitteli et on kesä ja jätti takin autoon niin vähän ehkä valitti mulle siitä, mut pääsin et kävellään Pittsburghin "keskustaan" (sinne missä on kaikki ruokapaikat), käytiin syömässä ja käveltiin takas.

Sit tultiin vaan mun tykö ja alotettiin kattoon leffaa, mut se jäi kesken koska toinen meistä oli liian väsy ja halus mennä kotiin nukkumaan :D

Eilen ja tänään taas mun pienin 3v on ollut ja on edelleen kipeenä, joten mä olen hänen kans kotona koko päivät.
Kyllä siinä semmonen pieni äidillinen huoli on pienestä, vaikka puhutaan vaan flunssakuumeesta, mutta on vaan niin erilaista nähdä mun energiapakkaus torkkumassa all day sohvalla.

ANYWAYS.
NELJÄ PÄIVÄÄ niin Elina on täällä! :)
niinkun,
EN
MALTA
ODOTTAA!

Maaliskuu pulkassa

Laitan postauksen loppuun mun toisen MyDay videon lauantailta, joka oli mulla vapaa-päivä (niinkun lähes joka lauantai mulla on).

Anyways,
mulle Maaliskuu alkaa olla jo ihan lopuillaan.
Tottakai tässä on vielä viikko jäljellä, mutta mä odotan tällähetkellä vaan ens lauantaina NIIIIIIIN paljon, kun pääsen kolmen kuukauden tauon jälkeen näkemään mun pikkusiskoa! Ja puhumaan Suomea ihan kunnolla!! :)
Tän visiitin jälkeen en sit enää tiedäkkään, et millon seuraavan kerran Suomea pitää taas päivittäin puhua, mut oon niin innoissani!
Ja ootan hirveesti kans sitä meidän reissua nykiin ja muualle! :)

Plus en oo kunnolla shoppaillushoppaillu heti tänne tuloon jälkeen, niin ootan ihan hirveesti et pääsen vähän ostelee kaikkia kivoja juttuja.
Kyllä, lista on jo valmiina :D

Mun pienin hostpoika tykkää ihan hirveesti valokuvata, joka on siis mulle vaan plussaa, haha. Ja kyllä olen perheen kans jutellut et on ok, että laitan pojista kuvia sosiaaliseen mediaan.
Tässä muutama otos mun pienen kanssa, koska eiliseltä kuvasin videota, ja tän päivän suunnilemat meni ihan uusiks.

Sunnuntaithan perinteisesti on päiviä jotka vietän Josephin kanssa, mut tänään kummallakaan meistä ei ole autoa käytössä, ja ollaan liian ylpeitä uuber:ille, niin mulla tulikin ensimäinen autoton päivä tästä sitten.
Ensimäinen kotipäivä.

Mutta enköhän mä tästäkin päivästä saa jotain irti,
katsellaan! :)

Ensimäinen "Minun päiväni" -video

Kahdessa viikossa

Kaks viikkoa sitten sato lunta eniten koko talvena. (ja se kesti maassa alle 12h)

Tänään taas oli +16'C ja eilenkö virallisesti päivän päälle alko kevät..

Talvi oli täällä niin erilainen ku Suomessa. Muistajat muistaa kun helmikuussa käytiin Ritan kans pelaa golffia ja kuvailemassa puistossa, lähes kesävaatteissa (+18'C) ja pari päivää siitä oli muutama säälittävä aste pakkasta.

Yleensä ei lämpötilat kuulemma noin paljon vaihtele, mutta tää oli jotain spesiaalia.

Ikinä ei voinu edelisen päivän sään mukaan miettiä huomista.

Mitäs mä nyt lately puuhaily?

Huonojen päivien varalle oon löytäny muutaman Mäkkärin ja BK:n jossa on lasten leikkialue!
Siis parasta ikinä!!
Oon aina kuvitellu et se on yks maailman turhimmista asioista, mut perun kaikki ne mietteet nyt.

Usein mä koitan nää paikat ajottaa illalliselle/lounaalle, että ihan syötäs siellä kans ja sit mentäs takas mitä ikinä oltiinkaan tekemässä.
(BK 10nugettia+dipit, 1.50$)

Tietysti jos ollaan leikkipuistossa ja alkan huomaamaan et pieni on väsyny ja nälkänen, mutta ei tietenkään halua kesken leikin lähteä syömään niin jäätelön tai muun avulla usein saa houkuteltua helpommin :)

Aluks en sitä hoksannu mut joko 30min ennen lähtöä pitää alkaa pienelle sanomaan et kohta lähdetään tai sit vaan napata kesken leikkien oikeaan aikaan. Kummallakaan tavalla ei mielensä pahottamiselta vältytä, mutta kakkostyylillä mun ei ainakaan tarvi kiivetä sinne leikkialueelle ja raahata sitä huutavaa lasta pois sieltä...

Vietin kans valehtelematta yli 24h etsien mulle ja Elinalle matkoja ja majotuksia meidän reissun ajalle. Matkoissa ei nyt sinäänsä ollut mitään kummallista, tiesin sen halpabussiyhtiön millä liikutaan, mutta että mihin aikaan oli lähinä se kysymys. Tietyt ajat ja päivät kun on halvempia on kuin toiset ja mä halusin säästää matkoissa mahollisimman paljon.

Airbnb:den löytäminen vasta kamalaa olikin, varsinkin NewYork:ista!

Ihan ekana piti päättää et oonko richbitch ja yövytään kävelymatkan päästä kaikesta vai osaanko käyttää nykissä julkisia ja voidaan yöpyä vähän kauempana.

Seuraavana mietin majoittajaa, nainen vai mies. Jos matkustasin yksin niin se ois mulle ihan yks lysti, mutta nyt kun mulla on Elina mukana, niin tuntu vaan turvallisemmalta yöpyä naisen luona..

Viimesenä mietittiin, et halutaanko oma huome vai voidaanko esim yöpyä olkkarissa.

Sit viellä lähes jokasesta vaihtoehdosta googlettelin, että kulkeeko julkiset lähellä ja onko markettia, rafloja yms kävelymatkan päässä.

Enskerralla Airbnb:tä ottaessa en tuskin noin isoa hakua tee, mutta tässä nyt tuli tehtyä..

Elinan kanssa meidän reissu lähtee siis myöhään illalla 7.4 ja ollaan takasin kotona aikasin 15.4

Neljä päivää NewYorkissa, päivä Philadelphiassa ja päivä Washington DC:ssä.

Nyt oon alkanu vähän pohtimaan, et oisko koko viikko pitäny pysyä vaan nykissä, mut oon jo kaikki liput ja majotukset ostanu ni eipä siinä mitään. Jossittelu ei johda mihinkään.

Ja viellä viime viikonloppuna tytöt oli täällä mun luona sleepovereilla!

Minä, Rita ja Ester.

Ja ihan ekana pitää myöntää et mä en oo ehkä ihan suurin girls night/sleepoveres fani. Siis ei siinä, kyllä meillä suurimmaks osaks synkkas ja oli oikeest kivaa olla tyttöin kans, mutta niinkun jo puhuttiin et ehkä jatkossa enemmän kaksistaan kaikki tai ei ainakaan kokonaista vuorokautta yhdessä kaikki kolme.

Käytiin aluks vähän shoppaileen, värjättiin Ritan tukka, nautittiin kasvonaamioista ja sit käytiin vaan pedille myöhällä.

Sunnuntaihan oon yleensä Joosepin kans, mut tehtiin nyt poikkeus eikä nähty tollon ollenkaan. Tyttöjen kans katottiin koko aamupäivä "Once upon a time" -netflixistä ja iltapäivästä mulla kotona vietettiin vähän mun pienimmän 3v synttäreitä! Illalla marssittiin viellä seiskaks kattoon leffasta "Beauty&Beast" ja sit vihdoin ennen kymppiä olin kotona, rauhassa, yksin mun huoneessa.

Mulla oli kans viikon (kahden) tauko salilta ihan vaan koska olin laiska ja vetämätön, mut I DON'T CARE, Tälläviikolla taas alotin "uudestaan" ja katotaan kauan tää nyt tälläkertaa kestää..

Over all mulla on edelleen kaikki täällä hirveen hyvin, ja en malta odottaa, et vihdoin enskuussa pääsen vähän reissaamaan! Oon niiin osottanut sitä. 

Ja mun pikkusiskoa, tottakai.
Mutta ei vieläkään ole koti-ikävää! :)

Arkimeikkividi

Kukkahattutädit ja kaikki muut lukiat siellä, 

ei oteta tätä videota turhan vakavasti.

Ainutkertanen tilaisuus teille nähä mut _kokonaan_ ilman meikkiä tai edes kulmakarvojen kertoväriä, koska täällä niitä "värjään itse kotona" -pakkauksia ei edes myydä missään. Hope so mun pikkusisko tuo Suomesta mulle at least yhden paketin, niin mun elämä helpottus. Tai loppus kokonaan tän arkimeikin tekeminen! :)

Mut joo, koitin tehä tän videon ihan rennolla fiiliksellä, koska tiedätte et en oo oman luonnonkauneuteni paras ystävä, mut tästä on hyvä jatkaa!

Mikä on Au Pair

" Au Pair tarkoittaa henkilöä, joka asuu ulkomailla perheessä hoitaen perheen lapsia ja tehden kotitöitä. 

Au pairin edut vaihtelevat riippuen siitä, millaista työsuoritusta häneltä odotetaan. Hänellä on yleensä oma huone, hän ruokailee perheen kanssa ja lisäksi hän saa taskurahaa ja mahdollisesti muita työn kautta tulevia etuja esimerkiksi auton käyttöönsä. Au pairit ovat tyypillisesti nuoria naisia. Au paireiksi lähteviltä odotetaan kattavaa lastenhoitokokemusta, usein vaaditaan suosituksia kahdesta eri perheestä (ei sukulaisia). Au paireilta voidaan myös vaatia tai toivoa savuttomuutta, ajokorttia tai naimattomuutta. "

WIKIPEDIA

Usein mä päädyn sanomaan, että oon nanny hostperheessä, koska se on vaan paljon helpompaa muiden ymmärtää.

Viisi usimmiten kysyttyä kysymystä:

1) eikö oo epämukavaa asua ulkomailla, vieraassa perheessä ja vieraalla kielellä? Miten ees pystyt puhumaan englantia noin hyvin, jos se ei oo sun äidinkieli? Ja eikö lapset oo ärsyttäviä koskaan sun mielestä?

Joo, no kaikkeen tottuu. Ennen tänne tulemista kävin sellasta työskentelyä mun pään sisällä ja totuttelin ajatukseen, että tuun elämään taas osana perhettä. Ja kun sen ties alusta asti, niin miten se vois tulla emää yllätyksenä, haloo? 

Ja jenkithän ei tosissaan puhu tai harvemmin ees opiskelee mitään muita kieliä kun englantia, niin tota joo onhan se sillon aika vaikeaa ymmärtää.

Ja kyllä, lapset ärsyttää välillä. Ihan samalla tavalla kun kassajonot ärsyttää, miehet ärsyttää, menkat ärsyttää, huono sää ärsyttää ja lapset ärsyttää plus moni muu. Se nyt vaan sattuu olemaan mun työtä täällä, niin se on ollut mulla kans ihan tiedostettuna

2) Mikä sai sut tulemaan Pensylvaniaan ja Pittsburgiin nimenomaan?
Niin siis osavaltiota ja kaupunkiahan ei saanu itse valita, vaan se määräyty ihan hostperheen mukaan, jos siis lähdet AuPair:iksi CulturalCare järjestön kautta.

3) Onko sulla ollenkaan vapaa-aikaa?
Ei, eihän mulla oo.... Ihan pelkästään tulin töitä tänne tekemään. Poistun mun kotoa vaan työajalla kun kuskaan lapsia paikkoihin.
Järki hoi. 
Työtunteja on päivässä max 10h ja viikossa 45h, mut ethän sä sitä voinu tietää. Eihän yleensä töistä muutenkaan ollenkaan oo vapaa-aikaa..

4) Mitä eroa Suomella ja jenkeillä on?
Nämä ihmiset täällä on tosi vahvaan sitä mieltä et jenkit on parasta kaikessa, ja näähän ei hirveesti ulkomaailmasta mitään tiedä. Osaks siitä syystä tykkään selittää heti ekana miten paljon paremmin koulu ja terveydenhoito on siellä järjestetty. Ja usein sanon sitä, että täällä on ihan kiva asua hostperheessä jonkunaikaa, mut ei musta ois tänne muuttamaan?
Kans että suomessa ei oo osavaltioita eikä jokapaikkaan ole drivethru:ta, ja silti pärjätään ihan hyvin.

5) Mitä sä siis teet täällä?
Siis voi hyvää päivää, monta kertaa mun pitää tää tavata.
Mä oon lastenhoitaja, ruuanlaittaja, siivooja, opettaja, uber, kalenteri, wikipedia ja aivot. Siitä suurimmaks osaks mun työnkuva koostuu.

Mitä tähän päivään

Kolme viimesintä tekstiä on tullu pelkästään videoiden muodossa, ja mulla on ollu ikävä kirjottamista niin tässä pitkästä aikaa.

Toissaviikon olin kokonaan kamalassa flunssassa, mikä tarkotti töiden jälkeen pelkästään kuumaa juomista, sängyllä loikoilua ja netflix:iä.
Olihan se joo ihan kivaa ensimäiset pari päivää, muttakun siinä tosissaan maattiin seitsemän päivää ja seuraavasta viikosta olin ensimäiset neljä päivää "urheilukiellossa" niin kyllä alkoi tympimään!

Viimeviikon lopulla pääsin kuitenkin normaaliin rytmiin takasin, ja ihan vaan koska tänään halusin tulla kirjottamaan aamusta niin kokeillaan ensimäistä kertaa saanko itseäni illalla töiden ja kavereiden näkemisen jälkeen salille.
Jos en, niin pitää palata tuttuun aamusaliin...

Jos ootte mun videoita kattonu, niin tiedättekin et annoin itselleni pari kuukautta aikaa saada jotain muutosta mun hyvinvointiin. Jotain sellasta muutosta mitä ite huomaan, tai muuten myönnyt ja maksan itselleni sen PT:n.
Tää on nyt yks yritys mun löytää sitä motivaatiota ja kauan kaipailtua itsekuria, joten katsellaan..

Mun pikkusisko on kans tulossa tänne ALLE KUUKAUDEN PÄÄSTÄ.
Mä ootan sitä niiiiiiin innolla, että ei mitään järkee!
Sanoin just mun tytöille täällä, et ois tässä kuussa kiva tehdä joku kevyt viikonloppureissu muualle, mut mä olin kans se joka tyssäs ajatuksen, koska yritän säästää rahaa siihen kun Ellu tulee tänne, niin sit saadaan tehtyyn mitä ikinä halutaankaan!

Rahan säästämisestä puheenollen,
ostin itelleni pienemän käsilaukun... 74$.
Ja joo oli kallis I know, mutta se oli -50% et oikeestaan säästin ihan hyvän summan rahaa.
Nyt mun listalta mitä haluan täältä vielä matkustelun (ja vaatteiden) lisäks on pikkukukkaro ja hajuvesi. Tässäkuussa kuitenkin koitan pysyä kaukana ostoskeskuksista ja ulkona syömisestä ihan vaan kaiken varalta.

Mä en oikein tiedä miten selittäisin tän teille?
Kukaan täällä ei tunnu ymmärtävän sitä, mutta kun suomessa ollessa mä työskentelin 4.5vuotta joko kokopäiväsesti tai koulun ohella, niin se et oisin käyny ulkona kahvilla/lounaalla tms kaverin kanssa tuntu musta ihan kamalan isolta summalta.
Täällä, viikonloppuisin kun oon aikapaljon kavereiden kanssa niin lähes kaikki ruuat tulee syötyä ulkona, eikä se tunnu pahalta, siinä hetkessä. Vasta illalla kun kattoo, että hupsista päälle 20$ pelkästään ruokaan (ja siihen päälle bensat jne).

Sillä ei oo suurta väliä ostanko itelleni 74$ laukun vai 3$ Starbucks kahvin, innostun molemmista ihan yhtä paljon.
Mulla ei suomessa koskaan ollu sellasta vaihetta kun "palkka tuli palkka meni" niinkun monilla nuorilla on. Mulla se tulee vähän jälkijunassa, eikä niin julmana nytkään.
Väitän silti, että mulla on käsitystä rahasta enemmän kun usiella mun ikäsillä, mut silti mulla on tosi ristiriitasia fiiliksiä siitä miten kulutan rahaa täällä.

Anyways,
kaikkiaan mä oon täällä todella onnellinen.
Mun hostperhe on ihan uskomaton, ja mun työtunnit on tosi elävät mutta hyvät. Saan aikaa itselleni ja kavereilleni. Usein viikonloput (la&su) on kokonaan vapaita, et pääsisin menemään ja tekemään mitä vaan! :)

Mulla on täällä tällähetkellä kaks tyttökaveria jotka usein on up to anything, which is just perfect ja Joseph:in kanssa tapaillaan edelleen.. Meidän aikataulut menee tosipaljon ristiin et en tiedä tuleeko tästä mitään, mutta eipä tuolla niin suurta väliä mulle viellä.

Viimesenä tähän todella sekavaan "hei olen takaisin täällä" -tekstiin haluun vaan sanoa, et vaikka kosikulmat ehkä vähän tylsistyttää ja arki alkaa rullaamaan ja pohdin ja mietin kaikenlaista niin oon aika varma et vuos täällä ei tuu mulle riittämään.
Oon niin onnellinen ja rentoutunut kun ei tarvi itse hoitaa ja huolehtia kaikkea, tää kirjaimellisesti on mun unelmaa täällä.
Tottakai välillä on ikävä sitä yksinasumista ja kaikkea suomielämää, mut mä en todellakaan hetkeen ois valmis tulemaan takaisin.

Kerran ollaan vaan nuoria, ja sillon todellakin tehdään niitä itelle mieluisia juttuja!
Ihanaa kevään alkua, ja höpötellään taas pian! <3

Itsetunnosta

MINUN KUUKAUTENI