En oo ehtiny puhua perheen kans vielä mun blogista/someista joten tähän postaukseen ei vielä tule yhtäkään kuvaa. Haluan olla varma millaisia kuvia saan julkaista täällä ennenkun laitan yhtään, joten nyt vaan höpötän, okei?
Niinkun kyllä. Vihdoin täällä.
Tänne tulo oli taas oma tarinansa. Lyhyesti siitä.
Lentokentällä piti käydä läpi sellanen itsepalvelukassa niinku Hki-Vantaallakin, missä tulostetaan lentolippu sekä se ruumaan menevään laukkuun tuleva lipuke. NOH. Tässäkohtaa alkaa taas se hauskuus.
Me ei saatu tulostettua niitä.
Plus yllärinä meidän piti molempien maksaa 25$ jokaisesta ruumaan menevästä laukusta. Kokeiltiin maksaa yhdessä molempien laukut mun kortilla, ei muka mennyt läpi. Ei mennyt mun kaverinkaan kortilla. Ei mennyt läpi erikseenkään maksettuna. Ei mennyt läpi vaikka vaihdettiin käteistä kortille ja yritettiin, yhteensä kaksi tuntia._KAKSI TUNTIA_ .Me ja ties kuinka monet virkailijat koitettiin saada meille lentolippuja ja niitä matkalaukkulipukkeita, tuloksetta.
Ruettiin Ritan kanssa tässävaiheessa jo harkitsemaan matkustamista junalla lentokoneen sijaan. Noh, eimitään. Lentoon oli 50 minuuttia aikaa kun valehtelematta kymmenes virkailia tuli luoksemme ja kysyi mikä on. Lopulta heitä oli yhteensä kolme tulostamassa meille lippuja ja niitä papereita laukkuihin. Ei siis mitään käryä oliko maksu mennyt mistään laukusta läpi ja kuinka monta kertaa tai mitään, mut oltiin vaan onnellisia et vihdoin saatiin liput ja meillä oli mahdollisuus ehtiä koneeseen. Saatiin heittää matkalaukut puolijuoksusta business linjalta läpi ja juosta läpi turvatarkastuksien, jossa tietenkin Rita:n tietokone katosi hetkeksi. No ei mitään, kaikki tavarat viimein kasassa ja pienellä kiireellä koneeseen ja kohti hostkotia.
Ja nyt mä olen täällä!
Mua oli vastassa lentokentällä mun host-isä, ja hänen kans ajettiin vajaa 30min tänne kotiin. Täällä oli koko mun host perhe, mun host-äidin vanhemmat sekä host-äidin siskon perhe. Juhlittiin sekä 1v synttäreitä sekä mun 19v synttäreitä. Mulla oli niiiin tervetullut olo.
Juteltiin illalla vielä läpi tämä päivä, ja vähän käytännön juttuja mitä tuun heti ekana tarvitsemaan.
Tän päivän meen isovanhempien avulla (molemilla ajokortit ja iPhonet) ja kaks seuraavaa päivää mun host-äiti on töistä vapaalla, ja enemän aikaa olla ja opastaa sit mua täällä!
Oon niin onnellinen.
Mulla on oma huone.
Lähes oma vessa.
Omat jutut paikoillaan, ja yhen kauppareissun jälkeen mulla on kaikki jutut mitä tarviin all day every day.
So far, tää perhe on ottanut mut vastaan todella hyvin. Vaikkakin mun aksentista (britti/aussi kuulema) saan kuulla tämän tästä, mut sekin "korjaantuu" kuulema ajan kanssa!
Hostlapsista kukaan ei vierastanut eikä ollut kummissaan mun tulosta. Itseasiassa varmasti vähän odottaneet jo, että perhe pääsee takaisin normaaliin arkeen. Edelinen AuPair päätti extendata vuottaan ja vaihtoi toiseksi vuodeksi toiseen perheeseen, vähän lämpimämpään paikkaan, joten. Täällä ollaan, ja host-äitikin sanoi et ensviikolla selviän jutuista jo ihan itse.
Vielä on auki tosi moni käytännön asia.
Auto ja ajokortti, puhelimeen liittymä, pankkitilin avaus, mitä vielä. En voi muistaa.
Mut kohta, mä saan nuoriman hostlapsen tänne mun seuraks, joten me palaillaan varmaan loppuviikosta paremin. Halusin vaan kertoa, et mulla on kaikki hyvin! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti